Maa on yksi Nimrithin kolmesta maailmasta. Se on paikka, jota kuolevaiset asuttavat ja joka sijoittuu täysin omaan maailmaansa meidän pallomme kaltaisella planeetalla. Ajallisesti pelimaailma peilautuu 1800-luvun ensimmäiselle vuosikymmenelle omilla mausteilla ja erikoisuuksilla höystettynä. Meidän historiamme tapahtumilla ja henkilöillä ei Nimrithin maailmassa ole merkitystä, vaan maailma on kehittänyt oman historiansa alusta alkaen samoin kuin myös maanosat ja valtiot ovat omanlaisensa.
Pelaaminen itsessään tapahtuu Neldrinin kuningaskunnan pääkaupungissa Nimrithissä, joka toimii myös uskonnon keskittymänä ja paikkana, jonka läheisyydessä jumalten uskotaan elävän.

Nimrithin asuinrakennukset ovat tavallisesti muutaman kerroksen kerrostaloja, rivitaloja, omakotitaloja ja monen perheen asuttamia luhtitaloja, jotka ovat tavallisesti yksi- tai kaksikerroksisia. Kaupungissa väestö asuu tiiviisti, omaa pihamaata ei ole ja asunnot ovat perhekokoon nähden pieniä ja ahtaita.
Varallisuuden kasvaessa on mahdollisuus panostaa tilavampiin asuntoihin ja omaan pihaan ja rikkaampien asunnot ovat kartanomaisia ja näyttäviä rakennuksia usein Nimrithin laitamilla, ja niitä reunustavat upeat, suuret pihat.
Talot ovat kokonaisuudessaan puulämmitteisiä, jolloin niin asunto kuin ruokakin lämmitetään erikseen tulisijojen avulla, kuten takan tai hellan avulla. Myös vesi tulee keittää ennen sen juomista, koska puhdasta vettä ei ole saatavilla kuin satunnaisista kaivoista. Tavallisesti vesi haetaan erilaisista lähteistä, kaivoista tai järvistä. Osalle rikkaista talouksista tulee vettä jo hanasta, mutta juomakelpoista, saati lämmintä se ei ole. Normaalista poiketen myös suihkut ovat rikkaiden luksusta ja köyhemmät käyttävät peseytymiseen itse täytettäviä ammeita tai peseytyvät suoraan saavista vettä päälleen kumoamalla.
Rakennusmateriaaleina tavallisissa asuintaloissa on käytetty yleensä monipuolisesti puuta ja hirsiä, mutta satunnaisesti myös kiveä. Vaikuttavimmissa rakennuksissa, kuten linnoissa, kartanoissa ja tyrmissä materiaaleina toimivat laajalti vain tiili ja erilaiset kivilajit. Varakkaimmat panostavat laadukkaisiin kivi- ja puulajeihin ja hakevat sillä tavoin näyttävyyttä asuinrakennuksiinsa.

Nimrithissä ei ole vielä sähköjä, vaan perusvalaistuksena ihmiset käyttävät luonnonvaloa ja hämärän aikaan öljylamppuja ja kynttilöitä. Kaupungin katuja valaistaan kaasuvaloin ja rikkaat suvut käyttävät saman tapaisia kaasuvaloja tonttinsa pihojen valaisuun.
Myöskään puhelimia, radioita tai televisioita ei ole vielä keksitty, joten viestiminen ihmisten välillä toimii perinteisesti kirjeitse, ja uutiset sekä kuumimmat juorut luetaan paikallisesta lehdestä tai kuullaan vastaavasti juorupiireistä kaupungissa.

Ruoan säilyttämisen tietous on ollut elintärkeää koko ihmiskunnan historian ajan ja koska Nimrithissä ei ole vielä keksitty jääkaappeja, on olemassa muita vaihtoehtoisia tapoja säilyttää ruokia. Ruokien yleinen säilyttäminen tapahtuu kylmäkellareissa, jotka on usein upotettu asuinrakennuksen alle tai vastaavasti maakellariin pihamaalle.

Kuivaaminen: Kuivaaminen on mainio tapa säilyttää yrttejä, hedelmiä, vihanneksia ja lihaa. Tämän tehtävän ihmisten puolesta hoitavat luonto ja aurinko, jotka poistattavat kosteuden ruoista. Yrtit sidotaan yhteen ja ripustetaan aurinkoiseen paikkaan kuivumaan pois kosteudesta. Hedelmät ja vihannekset asetetaan puhtaalle aluselle aurinkoiseen paikkaan muutamaksi viikoksi.
Suolaus: Suolaamista käytetään lähinnä lihaan ja kalaan poistattamaan kosteutta. Tämä metodi alentaa bakteeritasoa ja tekee lihasta sopivan myöhempääkin käyttöä varten.
Purkitus: Purkitus on suosittu tapa säilyttää niin hedelmiä, vihanneksia kuin lihaakin. Tölkit ja lasipurkit ovat sopivia purkittamiseen sterilisoinnin jälkeen.
Pikkelöinti: Pikkelöintiin tarvitaan kahta asiaa; suolaa ja happoja. Hapottaminen edellyttää tuotteen (kuten suolakurkku) uittamista suolaliuoksessa, ja kun ne ovat lionneet tarpeeksi, säilötään tuote etikkaan.

Ammattiin kouluttautuessa oppi siirtyy yleensä perheen sisällä vanhemmilta lapselle. Opettaminen alkaa jo käytännössä nuorena lapsien saadessa seurata vanhempiensa puuhia, mutta varsinainen opetus alkaa teini-ikään tultaessa. Jokainen lapsi ei tietenkään tahdo seurata vanhempiensa jalanjälkiä ja usein kokeilevat onneaan muualla tai hakeutumalla esimerkiksi oppipojiksi/tytöiksi jonkun ammattilaisen oppiin ja valvovan silmän alle. Tämä on myös työllistänyt useita nuoria.
Kaupungissa on myös julkinen koulu, jonka oppeja vain harvat käyttävät rikkaimpien palkatessa jälkeläisilleen hyvin koulutettuja kotiopettajia. Useimmille perheille, varsinkin vähävaraisille, lapsista on eniten hyötyä kotona näiden auttaessa talon töissä. Osa vanhemmista opettaa itse jälkeläisilleen elämän aikana oppimaansa yleistietoa ja parhaassa tapauksessa myös kirjoitus-, luku-, ja laskutaitoja. Nämä taidot eivät kuitenkaan ole vielä itsestäänselvyyksiä, minkä takia osa kansalaisista on kirjoitus-, luku ja laskutaidottomia.
Julkisessa koulussa opettavista opettajista vain muutama on palkollisia ja osa vapaaehtoisia, jotka kiertävät opettamassa myös köyhemmille lapsille, esimerkiksi orpokodeissa, kirjoitus-, luku- ja laskutaitojen alkeita. Opettajaksi pyrkivän tulee osata yleistietoa niin Neldrinin kuin Nimrithinkin historiasta ja luonnosta, ja olla kykenevä parantamaan/opettamaan puutteellisia yleistaitoja.

Tässä lista ammateista, joita Nimrithissä voi esiintyä. Mukaan ei lueta kirkollisia ammatteja, vaan temppeleissä on oma ammattikuntansa.

Kulkeminen tapahtuu ensisijaisesti jalan tai hevoskyydein eli joko ratsain tai vaunuilla. Kaupungin laitamilla ja kauempana ulkopuolella on mahdollista pitää hevosia maksusta ja niitä myös vuokrataan, jos rahaa ei ole tarpeeksi oman hevosen omistamiseen. Hevosvaunukyydit toimivat samaan tapaan kuin taksit, vaikkakin kyyti maksetaan tässä tapauksessa etukäteen. Kaupungissa on hevosvaunuille varattuja paikkoja, joista voi noutaa itselleen kyydin.
Myös jonkin verran höyryjunaratoja on ehditty rakentaa suurimpien kaupunkien välille ja yksi pysäkeistä sijaitsee Nimrithin kaupungin laidalla. Junalähtöjä on kuitenkin melko harvoin ja vuoroja kulkee muutaman päivän välein muualle Neldrinin kyliin ja lähikaupunkeihin. Junamatka on yksi nopeimpia tapoja liikkua kaupunkien välillä hevoskyytiin verrattuna.

Nimrithin juhlapyhistä monet ovat melko samanlaisia verrattuna meidän maailmamme juhlapyhiin, mutta niitä ei juhlita samoista syistä. Tunnetuimmat juhlat ovat keskikesän juhla, keskitalven juhla, uusivuosi, kuninkaallisten syntymäpäivät, historian merkittävien tapahtumien juhlapäivät ja uskonnolliset juhlat; Jumalia varten merkityt juhlapäivät.

Keskikesän juhla: Keskikesän juhla on vastike meidän juhannuksellemme. Tällöin kansalaiset koristelevat toriaukion lukuisin kukin ja erilaisin koristein. On tanssia, musiikkia, herkullisia ruokia ja ilakointia. Riennot jatkuvat yömyöhään asti.

Keskitalven juhla: Keskitalven juhla on vastine meidän joulullemme, vaikkakaan itse juhlapäivää ei seuraa juhlapyhiä, vaan liikkeet ovat auki heti seuraavana päivänä. Tällöin levitetään iloa ja vietetään aikaa yhdessä perheen, lauletaan, syödään hyvin ja muistetaan rakkaita. Merkittävä päivä tämä on pariskunnille, sillä juhlapäivä käsitetään romanttiseksi yhdessäolon juhlaksi.

Uusi vuosi: Uusi vuosi on yksi vuoden tärkeimpiä juhlia. Tällöin kaupungin liikkeet ovat kiinni ja perheet kokoontuvat viettämään laatuaikaa yhdessä hyvän ruoan merkeissä keskustellen kuluneen vuoden muistoista ja tekemään tilaa uusille. Usein tapana on myös vierailla temppeleillä rukoilemassa ja esittämässä toiveita tulevan vuoden osalta jumalilta, jonka jälkeen tiettyyn kellonaikaan väki kokoontuu torille toivottamaan uusi vuosi tervetulleeksi ilotulituksin.

Nimrithissä pukeutuminen muistuttaa viktoriaanista tyyliä, jossa on seassa vivahteita steampunkista, mikä tuo pukeutumistyyliin omanlaisensa säväyksen. Ihmiset suosivat usein elegantista yksinkertaisuutta, puhtaita linjoja, hillittyjä värejä sekä yksityiskohtaisuutta asusteissaan. Osa kansasta suosii ja arvostaa peittävyyttä sukupuolesta riippumatta, osa menee käytännöllisyyden ja mukavuuden puolella ja pienin prosentti uskaltautuu uskaliaampaan, paljastavampaan pukeutumiseen. Pukeutumisen taso riippuu täysin yksilön varallisuudesta. Varakkaimmat panostavat laatuun, materiaaleihin ja monet myös erottuvat silmäänpistävillä yksityiskohdilla ja somisteilla katukuvasta. Pröystäilijöitä löytyy aina joka junaan, mutta silti osa entisistä aatelisista sulautuu keskivertokansalaisien joukkoon yksinkertaisella ja hillityllä pukeutumisella.

Naisten pukeutumiseen kuuluu laaja skaala erilaisia mieltymyksiä ja tyylejä. Iso osa naisista on mieltynyt erilaisiin mekkoihin ja hameisiin, mutta myös naisellisia muotoja korostavia, kapealahkeisien housujen käyttäjiä löytyy laajalti hameväestä. Vauraudesta riippuen asusteet ovat joko koreita ja hienostuneita tai tavallisen hillittyjä ja koruttomia. Peittävämmät mekot ovat usein yksityiskohtaisempia ja koristeellisempia, kun taas rintaa ja uumaa paljastavammat yksinkertaisempia. Useimmat naiset käyttävät naisellisia muotojaan korostamaan tiukkoja korsetteja ja monet osoittavat naisellista viehkeyttään erilaisin avonaisin liivein ja paidoin jättämättä paljoa miesten mielikuvituksen varaan. Asusteisiin kuuluu myös erilaisia koristeellisia, pitkiä takkeja erikoisin leikkauksin ja koristuksin, eikä liivienkään näkeminen naisilla ole mitenkään tavatonta. Materiaaleina vaatteissa käytetään usein käytännöllisiä kankaita, mutta myös koristeellista pitsiä, nahkaa ja käsin maalattuja tai kirjottuja kankaita. Ajan kuluessa mieltymykset ja ajatukset naisellisuudesta ovat muuttuneet, mutta suurin osa puoltaa edelleen naisellisuutta ja sen mukaisia asuvalintoja.

Miesten pukeutuminen on naisiin verrattuna yksinkertaisempaa ja tyyli vaihtelee yksilöittäin. Yksi suosituimmista asusteista pukeutumisessa ovat liivit, joita on monia erilaisia käytettäviksi saman asukokonaisuuden kanssa eri tilaisuuksiin. Tavallisimpiin tilaisuuksiin, kuten perus arkikäyttöön tulevaan liiviin materiaalina käytetään villaa tai puuvilla, kun taas muodollisempi liivi on tehty silkistä ja on koreampi väritykseltään.
Kuten liivillä, myös hatulla tärkeä osa miehien pukeutumisessa, jos tahtoo olla tyylikäs ja näyttävä. Silinterit ovat muodollisempia tilaisuuksia varten, mutta varakkaat käyttävät niitä usein myös muuten vain. Myös muut hatut ovat yleistyneet ja niitä näkee ihan päiväkäytössä. Hattujen lisäksi näyttävyyttä erilaisiin asusteisiin tuovat kävelykepit ja taskukellot. Muotiin ovat astuneet myös erilaiset solmiot, kravatit, jotka ovat usein joko kapeita, tavallisia tai röyhelöisiä.
Takkeja miehillä on lukuisia tilanteeseen kuin tilanteeseen sopivia. Löytyy lyhyitä, yksinkertaisia ja tavallisia, kuten myös pitkiä ja eleganssia huokuvia.

Tarkempia viitteitä ja vinkkejä pukeutumiseen suhteen löydät täältä.

Rakkaus kaikkien lajien kesken on sallittua, vaikka yleinen mielipide ja asenteet kaikkien lajien välisistä suhteista ei ole kovin suvaitseva. Läheskään kaikki eivät hyväksy niitä ja se näkyy kansalaisten asenteissa, mutta myös käytöksessä esimerkiksi syrjintänä ja juoruamisena. Taustalla on jo vuosisatoja vanhat asenteet ja arvomaailma, joka elää kansalaisten mielissä ja siirtyy vanhemmilta jälkeläisille. Muodonmuuttajia pidetään ihmisiä alempiarvoisina ja likaisempina, kun taas jumalverta arvostetaan.
Julkiset hellyydenosoitukset eivät ole suvaittuja minkäänlaisten parien kesken. Naimisiin meneminen on sallittua vain heterosuhteissa.

Neldrin on kuningaskunta, jossa valtaa pitävät kuningas ja kuningatar. Kuningaspari linnoineen sijaitsee Nimrithissä, maan pääkaupungissa kauempana rannikosta ja vesiteistä. Muista kuningaskunnista poiketen Neldrinissä ei ole enää säätyjä ja aateliset ovat vain muita rikkaampia kansalaisia. Säädyt ovat olleet poissa jo kolmen polven ajan, jolloin tuon ajan hallitsija, kuningatar Rosalie oli rakastunut seppään, tavalliseen kansalaiseen. Tuolloin kyseinen liitto ei ollut mahdollinen, sillä säätyjen ulkopuoliset liitot olivat kiellettyjä ja aiheuttaisivat lopulta suurempia ongelmia. Rosalie päätyi pitkän ja raskaan harkinnan jälkeen radikaaliin, kansaa kohahduttavaan ratkaisuun ja poistatti säädyt. Muutos herätti vihaa ja katkeruutta erityisesti aatelisissa vielä kauan päätöksen jälkeen, mutta se on rauhoittunut vuosien kuluessa, vaikka asenteet ja arvomaailma on kulkenut jälkipolville näihin päiviin asti.

Pelaaminen tapahtuu Neldrinin pääkaupungissa, Nimrithissä. Nimrith on keskisuuri, rauhallinen kaupunki valtion keskiosissa melko kaukana rannikosta. Maalla ja kaupungilla on pitkä yhteinen historia ja se tunnetaan erityisesti uskonnostaan. Uskotaan, että jumalat asuvat Nimrithin kaupungin lähistöllä ja palvonta on voimakasta.

Kauempana kaupungista, pohjoisemmassa sijaitsee sankka, taruistaan ja huhuistaan tunnettu metsä, Valha. Metsä on täynnä mysteereitä, jonka vuoksi myös lukuisat erilaiset huhut möröistä ja aaveista ovat saaneet alkunsa. Kukaan täysijärkinen ei astu metsään hämärän aikaan, sillä tuolloin metsä on aavemainen ja synkkä. Parhaassa tapauksessa metsään astunut kuulee ääniä ja näkee olemattomia. Niiden sanotaan olevan aaveita, välitilaan jääneitä henkiä sekä yön eläimiä, jotka houkuttelevat pahaa aavistamattomat surman suuhun tai ajavat hulluiksi. Jotkut ovat jopa jääneet sille tielleen.
Päivisin metsä on rauhallinen ja tietyistä paikoista jopa lumoavan kaunis, mutta kauneuteen liittyy aina varjopuoli, eivätkä nämä upeat näkymät ole helposti löydettävissä.

Kaupungin takana nousee hyvin korkea, monihuippuinen ja komea Minerith-vuoristo, jonka kasvillisuus on niukkaa. Rinteillä voi havaita kasvamassa satunnaisia kitukasvuisia puita, joiden lehtiä käytetään paikallisten rohtojen ja salvojen valmistukseen. Myös tietynlaisia lääkeyrttejä tavataan hieman korkeamalla vuoren seinämillä kuin sen juurellakin.
Vuoren korkeimmilla kohdilla ilma on huomattavasti kylmempää kuin maan rajassa, mutta silti huipuilla ei nähdä juuri lunta. Toinen hieman Minerithiä pienempi vuorijono sijaitsee Khodora nimisessä laaksossa Nimrithin pohjoisosassa.
Khodora muodostuu pienestä palasta mystistä Valhaa, korkeasta vuorijonosta sekä aivan vuoriston vieressä sijaitsevista vanhoista raunioista, jotka jatkuvat myös syvälle vuoren sisään.

Nimrithin eteläisissä ja itäisissä osissa sijaitsevat parhaat alueet maanviljelylle ja näiltä alueilta myös tuodaan ruokaa ja satojen tuotteita torille ja kauppoihin. Alueilla viljellään erilaisia viljoja, juureksia sekä kasviksia. Jotkut raaka-aineista tulevat myös maan ulkopuolelta ja ovat suosittuja toripäivinä.

Neldrin kuningaskunnalla on oma valuuttansa dhruva. Dhruva on kolikoista koostuva valuutta, jonka arvo perustuu kolikon materiaalin arvoon. Rahat ovat joko kuparia, hopeaa tai kultaa.

Hopearaha on materiaaleista käytössä yleisin ja suurin osa kansasta käyttää sitä maksuvälineenä. Luonnollisesti kultarahalla ostettaessa kolikoita ei tarvitse yhtä suurta määrää. Kupari on käytössä vain aniharvoin, mutta sen käyttäminen maksuvälineenä ei ole tavatonta.

Palkat maksetaan tavallisesti viikoittain tai päivittäin työpaikasta riippuen.

Nimrithissä vallitsee leuto ilmasto. Vuodenaikoja on neljä; kevät, kesä syksy ja talvi. Talvet ovat hyvin leutoja ja vähälumisia. Keskilämpötila liikkuu vuoden aikana +5 ja +13 välillä. Kesä kestää neljästä seitsemään kuukautta, kun taas talvi kestää alle neljä kuukautta.

Kasvisto on lauhkeaa lehti-ja sekametsää. Osa jaloista lehtipuista kasvaa valtavan suuriksi ravinteikkaassa maaperässä. Ihmiset arvostavat näitä suuria jättiläisiä ja jos he tarvitsevat puuta, kaatavat he nuorempia yksilöitä. Maassa oleva kasvisto on hyvin laajakirjoista aina suurista pieniin kasvilajeihin ja erikoisimmat lajit tapaa Valhan uumenissa.

Eläimistö on pitkälti samanlaista kuin Keski-Euroopassa 1800-luvulla. Pitkälle jalostettuja rotuja ei siis esiinny edes lemmikkieläiminä vaan niiden rodut perustuvat siihen, miten pitkälle eri rotujen jalostus on edennyt meidän maailmamme 1800-lukuun mennessä. Normaalien lajien lisäksi metsissä esiintyy tosin myös muualta tuotuja lajeja, mutta myös alkuhärkiä, villihevosia sekä visenttejä. Myös erilaisia taruolentoja, kuten lohikäärmeitä ja yksisarvisia, esiintyy, mutta ne ovat äärimmäisen harvinaisia.

Nimrithin valtauskonto on sekoitus antiikin kreikan uskontoa, shintolaisuutta ja ripaus hellenismiä.

Nimrithin valtauskonto perustuu polyteismiin eli monijumaluuteen. Toisin sanoen oletukseen, jossa jumalia ja jumalattaria on useita. Uskonnon rakentama kuva Jumalista rakentuu paljolti myyttien, tarujen ja riittien avulla. Näissä Jumalat kuvataan antropomorfisina eli ihmisen muotoisina. Jumalien uskotaan toimivan myös kuten ihmiset ja omaavat inhimillisiä paheita. Jumalien uskotaan myös kykenevän toimimaan yhdessä ihmisten kanssa ja saamaan lapsia heidän kanssaan. Heitä pidetään myös erehtyväisinä ja se tekee valtauskonnosta kansanläheisen.

Nimrithin valtauskontoon ei kuulu dogmeja eikä yhteisiä uskontunnustuksia. Uskonnolla ei myöskään ole kokonaista kirjaa, vaan lähinnä yksittäisiä tekstejä ja riimuja, joita papit ja papittaret usein selventävät kansalaisille niille tarkoitetussa tilaisuuksissa temppeleillä. Myös vanhemmat tapaavat sivistää lapsiaan teksteillä. Valtauskonnossa ei myöskään ole selkeitä normeja moraaliselle elämälle, mutta tavoiteltavina arvoina ja piirteinä pidetään vieraanvaraisuutta, itsekontrollia ja kohtuullisuutta. Varsinkin kohtuullisuus on vallitsevassa osassa uskontoa ja siitä juontaa juurensa uskomus, että kohtuudella elämänsä eläneet pääsevät enkelinä nauttimaan Taivaan valtakunnasta, kun taas kohtuuttomasti ja paheellisesti eläneet joutuvat kärsimään demoneina Manalassa.

Tämän tuomion uskotaan tapahtuvan Limbuksessa, jonka kautta kuolleiden henkien uskotaan siirtyvän joko Taivaaseen tai Manalaan. Uskonnossa tavoitellaan myös eräänlaista kultaisen keskitien ideaalia, jossa tavoitellaan puoliväliä kahden ääripään välillä, joista toinen edustaa liiallisuutta ja toinen puutteellisuutta. Pääosin valtauskonnon painopiste on erilaissa kulteissa, jotka ovat sidoksissa perheeseen, kaupunkiin, sukupuoleen, ikään ja ammattiin. Kultteihin kuuluu myös erilaiset arkiset rituaalit ja siirtymäriitit, joissa esimerkiksi juhlitaan syntynyttä lasta ja otetaan tämä osaksi perhettä.

Uskonto ei myöskään velvoita ketään palvomaan jumalia, mutta usein niin tehdään ikään kuin varmuuden varalta, vaikkei itse Jumaliin uskottaisikaan. Pääosin Jumalista saa myös ajatella, mitä itse haluaa. Nimrithissä on uskonnonvapaus, joten valtauskonnon lisäksi pakanoiden, ateistien ja muita uskontoja on sallittua harjoittaa. Uskontoa harjoitetaan usein temppeleissä rukoilemalla tai esimerkiksi viemällä Jumalan alttarille lahjoja. Temppeleissä on myös pappeja ja papittaria, niin ylempi- kuin alempiarvoisiakin. Alempi arvoiset huolehtivat temppelien siisteydestä, myyvät merkityksellisiä amulettejä esimerkiksi pahojen henkien karkottamiseen ja opastavat temppelien rituaaleissa ja rukouksissa. Temppeleissä on myös mahdollisuus opiskella ammattiin vanhemman papin/papittaren johdolla, jolloin opiskelijatkin osallistuvat temppelien kunnossapitoon opiskelunsa ohessa.

Temppeliin mentäessä oven ulkopuolella puhdistaudutaan pesemällä kasvot ja kädet. Alttarin edessä kuolevainen polvistuu ja sytyttää kynttilän sekä suitsukkeen avatakseen yhteyden jumaliin. Jokaisella merkityksellisellä jumalalla on oma alttarinsa, jossa on muinaisten käsitysten mukainen veistetty kuvajainen jumalasta sekä tuoksullinen suitsuke. Jumalten alttareille jätetään usein myös erilaisia lahjoja, kuten ruokaa, juomaa tai arvokkaita esineitä esimerkiksi silloin, kun toivottiin jumalten suosiota johonkin elämänvaiheeseen tai arkiseen asiaan. Uhritoimituksia ei kuitenkaan suoriteta. Jumalien puoleen voi kääntyä myös kotona, joilloin ainoastaan kynttilän sytyttäminen on suotavaa.

Erilaisia temppeleitä on olemassa kolme kappaletta. Suuri ja koristeellinen temppeli kuuluu ylijumalille. Keskikokoinen kukin koristeltu temppeli kuuluu arkijumalille. Pieni ja pelkistetty temppeli kuuluu tunteidenjumalille.

Arkijumalien temppeli sijaitsee aivan kaupungin eteläisellä laidalla joen vierustalla. Tunteidenjumalien temppeli sijaitsee sisemmällä kaupunkissa lähellä linnan muureja, ja suurin, ylijumalille kuuluva kauempana kaupungin ulkopuolella.

Papeille ja papittarille on määritelty kirjoitettuja ja kirjoittamattomia säädöksiä, joissa ohjeistetaan, etteivät he saa sitoutua kehenkään ja että seksuaalinen kanssakäyminen on kiellettyä ja paheksuttavaa. Papit ja papittaret eivät saa avioitua tai olla aviossa aloittaessaan opiskelut. Pappien ja papittarien halutaan keskittyvän tehtäväänsä jumalien palvelijoina, mikä on yksi heidän tärkeimmistä tehtävistään. Poikkeuksena tähän on yleinen temppelin väkeä koskeva säännös, jonka mukaan jumalien tahtoa pitää noudattaa ja heidän toiveensa ja tarpeensa pitää tyydyttää.
Yksi pappien ja papittarien tehtävistä on lukea vanhoja uskonnollisia tekstejä ja tuoda niitä kansan tietoisuuteen. Tällöin pääpaino on niiden tulkinnassa ja tekstien tekemisessä kansantajuisiksi. Teksteillä otetaan kantaa siihen, mikä on sallittavaa ja hyveellistä, mutta vastapainona myös, mikä on paheksuttavaa.
Tekstit ovat myös vanhoja, ja niiden sisältö vanhoillista ja pitkät perinteet omaavaa. Myös tekstien tulkitsemisessa on pitkät perinteet, eivätkä Nimrithiin rantautuneet uudet, ei-heteronormatiiviset arvot ja asenteet ole päässeet vielä vaikuttamaan vuosisatoja vanhoihin ajatusmalleihin tai tulkintoihin. Valtauskonnon paheksuva suhtautuminen vaikuttaa myös suureen osaan kansalaisia ja heidän asenteihinsa.
Temppelin väelle huumausaineiden käyttäminen on kiellettyä. Temppeleillä kuitenkin säilytetään monipuolisesti esimerkiksi lääkeyrttejä, joiden käyttö kivun lievittämisessä on hyväksyttävää.
Papeilla ja papittarilla saa olla pieniä henkilökohtaisia esineitä, tavaroita ja vaatteita. Tämä perustuu siihen, ettei temppeleillä ole paljoa omaa, henkilökohtaista tilaa ja temppeli noudattaa tiettyä tyyliä, eikä sinne sovi pappien tai papittarien suurikokoiset esineet tai tavarat. Pappien ja papittarien vähäisen omaisuuden taustalla on myös ajatus kultaisesta keskitiestä, johon ei kuulu suuret maalliset omaisuudet vaan enemmänkin heikompiosaisten, kuten orpojen lapsien, auttaminen ja sitä kautta paremman elämän hakeminen. Säännöksillä pyritään myös tavoittelemaan tasa-arvoa temppelin työntekijöiden välillä.
Temppelin työntekijöiden halutaan keskittyvän tehtäviinsä temppeleillä, eikä heidän täten ole sopivaa olla pitkiä aikoja poissa temppeleiltä. Työntekijät voivat kuitenkin poiketa kaupungissa asioilla päivän ajaksi tai esimerkiksi pidemmälle matkalle toiselle temppelille. Poistumisen ja matkojen on kuitenkin oltava perusteltuja, eivätkä työtehtävät saa kärsiä niiden takia.